Kun kiertelen luennoimassa kaunokirjallisen journalismin vaiheista, aina joskus joku kysäisee kuka on mielestäni ollut se kaikista suurin suomalainen kirjoittaja.

Rotulinjalla jatketaan. Muistatteko Sir Vilin eli Veli Karppasen, joka herätti 1990-luvulla suurta pahennusta maahantuomalla filippiiniläisiä naisia suomalaismiehille vaimoiksi?

Veltto Virtanen lauloi perussuomalaisten risteilyllä Hottentottia, ja risteilyemäntä katkaisi sähköt lavalta. Laulun suomeksi kääntänyttä Jukka Virtasta kohu naurattaa. Käännös on tehty vuonna 1958, ja jo pelkästään siitä syystä on melko kaukaa haettua syyttää laulua rasistiseksi.

Vieraan puheen esittämiseen on monia keinoja. Voidaan käyttää suoraa esitystä, epäsuoraa esitystä ja vapaata epäsuoraa esitystä. Tai sitten voi käyttää yhdessä lyhyessä pätkässä tekstiä käsittämättömän monta erilaista tekniikkaa, kuten Veikko Ennala seuraavassa otteessa. Se on napattu jutusta, jossa Ennala lähti Ouluun tarkistamaan, tanssivatko...

Matti Jämsä tuli 1950-luvulla tunnetuksi hulluista tempauksistaan. Hän muun muassa hyppäsi lentokoneesta hyiseen mereen, sukelsi sammakkopuvulla ennätyssyvyyteen, meni palavaan taloon, antautui haudattavaksi elävältä ja osallistui juhannustyttökisoihin naiseksi naamioituneena. Kaikista näistä tapahtumista hän kertoi Apu-lehden sivuilla ja auttoi...

Aloitan kertovien lehtijuttujen esittelyt Aarre Haunian jutulla "Neekerinä kaupunkia kiertämässä". Absurdihkon oloinen juttu on julkaistu Apu-lehdessä 14/1955. Matti Jämsä oli tuolloin tehnyt tempauksiaan jo kolmen vuoden ajan, ja Haunian osallistuvan journalismin palanen onkin selvästi sukua Jämsän eksperimenteille. Voisi kuvitella, että Jämsä...

Kaunokirjallinen journalismi. Journalistinen ei-fiktio. Narratiivinen journalismi. Pitkät jutut. Tarinajournalismi.
Ilmiöllä on monta nimeä, maanläheisin niistä lienee lukujuttu. Lukujuttu julkaistaan ehkä aikakauslehdessä tai sanomalehden liitteessä. Se koukuttaa jo aloituksessa ja pakottaa jatkamaan lukemista. Se etenee tarinan lailla, vetää...